Artikkeli  |  01.04.2026  | 

Suomalaisen talvikunnossapidon kiertotalousloikka: Näin Salpamaa muuttaa käytetyn hiekoitushiekkajätteen arvokkaaksi uusiosepeliksi

salpamaan lumenvastaanotto

Suomi on Euroopan tasolla ykkönen neitseellisten luonnonvarojen kulutuksessa. Tästä kulutuksesta merkittävä osa liittyy talvisin katujen liukkaudentorjuntaan, sillä Suomessa käytetään vuosittain jopa 1,3 miljoonaa tonnia kalliosta louhittua kiviainesta hiekoitukseen. Kertaalleen käytetty ja kerätty hiekoitushiekka – massiivinen materiaalimäärä – tulee virallisesti käsitellä jätteenä ja viedä ympäristöluvallisiin vastaanottopaikkoihin. 

Salpamaa on ottanut aktiivista roolia kiviainesten kiertotalousajattelussa. Se on luonut teollisen mallin, joka mahdollistaa hiekoitushiekan palauttamisen kiertoon tehokkaasti, materiaalin laadusta tinkimättä. Siirtymä lineaarisesta kulutuksesta resurssiviisaaseen kiertotalouteen on taloudellisesti järkevää, parantaa ilmanlaatua ja vähentää ympäristökuormitusta.

Lineaarisen mallin hintalappu ympäristölle ja terveydelle

Hiekoitussepelin valmistus on luonnonvaroja kuluttava prosessi. Yhden sepelitonnin eteen joudutaan louhimaan useita tonneja kalliota. Jokainen louhittu tonni tarkoittaa pysyviä muutoksia luonnonvaroihin, maisemaan ja biodiversiteettiin. Lisäksi on ihmisille aiheutuvat pölyhaitat.

“Katupöly on haaste, joka liittyy suoraan hiekan laatuun. Puhdistamaton hiekoitusmateriaali sisältää runsaasti hienoainesta, joka nousee ilmaan liikenteen vaikutuksesta”, sanoo Salpamaan toimitusjohtaja Antti Leiskallio. Salpamaan pesu- ja seulontaprosessi poistaa juuri tämän terveydelle haitallisen "nolla-aineksen", mikä minimoi pölyhaitat ja parantaa asukkaiden terveyttä sekä kaupunkiympäristön viihtyvyyttä.

Kierrätetty hiekoitussepeli vastaa laatuvaatimuksia

Salpamaan ratkaisu hiekoitushiekan jalostamiseen keskittyy Lahdessa Kujalan käsittelykeskukseen. 

Leiskallio kertoo, että Salpamaa on investoinut uniikkiin jalostustekniikkaan. Kuivaseulonta ei Leiskallion mukaan takaa riittävää laatua. Salapamaan laitteisto mahdollistaa erilaiset pesumenetelmät ja kellutuksen, joissa kaduilta kerätty hiekka puhdistetaan hienoaineksista, raskasmetalleista ja roskista. 

“Kellutuksella poistetaan kaikki vettä kevyemmät aineet, kuten näkyvät roskat sekä orgaaninen aines kuten lehdet ja neulaset. Pesuseulonnalla hiekasta taas poistetaan hienoaines eli alle 2 mm materiaali, joka on suurin pölyämisen aiheuttaja. Lopputuote on tarkasti luokiteltua 2–8 mm hiekoitusmateriaalia”, Leiskallio sanoo.

Salpamaa takaa, että jalostettu uusiomateriaali täyttää ympäristöluvassa hiekoitushiekasta asetetut EEJ (Ei enää jätettä) -kriteerit. Kunnat voivat luottaa siihen, että tuote on turvallista ja ympäristöllisesti kestävää.

Taloudellinen kannustin

Koska neitseellinen kalliomurske on edelleen edullisempaa, Salpamaa pyrkii tekemään kierrätyksestä taloudellisesti houkuttelevaa. Yhtiö on laskenut hiekoitushiekan vastaanottohintaa. Omissa prosesseissaan se käyttää nollapäästöistä sähköä sekä biopolttoaineita työkoneissa, mikä pienentää jalostusprosessin hiilijalanjälkeä.

Kolminkertainen hyöty: talous, terveys ja ympäristö

Siirtyminen Salpamaan malliin tuottaa mitattavia hyötyjä kolmella tasolla:

1. Kunnille taloudellista vastuullisuutta

Hiekan kierrätys pienentää jätemaksuja ja tasapainottaa kunnossapidon budjetteja. Useat kunnat tavoittelevat resurssiviisaus- ja hiilineutraaliustavoitteita, joihin hiekan kierrätys on konkreettinen ratkaisu.

2. Ympäristölle mittavaa säästöä

Jokainen kierrätetty hiekkatonni vähentää neitseellisen kallion louhintatarvetta usealla tonnilla. Tämä säästää kallioita ja luonnonvaroja. 

3. Kaupunkilaisille parempi arki

Pesty ja seulottu uusiosepeli vähentää merkittävästi keväistä katupölyä, mikä parantaa ilmanlaatua ja lievittää asukkaiden terveysongelmia. Lisäksi pyöristyneempi materiaali on miellyttävämpää talvipyöräilijöille, koska se ei riko renkaita – liukkaudenestosta tinkimättä.

Leiskallion mukaan kustannuksen ja laadun suhteen kierrätetyn sepelin osalta ei tulisi olla huolta. Salpamaan vuosien kokemus ja tinkimätön tekninen kehitystyö takaavat, että ratkaisut ovat paitsi lainsäädännöllisesti kestäviä, myös taloudellisesti houkuttelevia.

Sepeliä